Tähän on kerätty käytännön vinkkejä tulitaideteoksen toteuttamiseksi Taavin Tulet -tapahtumissa saatujen kokemusten pohjalta.
Veistosta suunniteltaessa kannattaa tehdä luonnoksia ja niiden pohjalta pienoismalleja esim. puutikuista, -palikoista tai rautalangasta, jotta teoksen rakenteet ja muoto hahmottuvat. Selkeä ja yksinkertainen muoto toimii hyvin ja näkyy kauas. Veistoksen koko kannattaa suhteuttaa välimatkaan sytytyspaikan ja yleisön välillä - suurikokoiset näkyvät!
Myös palamisen etenemistä kannattaa yrittää hahmottaa etukäteen. Liekit etenevät tuulen suunnasta riippuen ylös tai sivusuunnassa ja saattavat peittää pieniä yksityiskohtia. Ihanteellisinta olisi tehdä ensin koeveistos, jolla teoksen palamista voidaan testata. Sää vaikuttaa kuitenkin aina jonkin verran palamisprosessiin, joten yllätyksiin kannattaa varautua.
Tuliveistoksen toteuttamisessa on useita mahdollisuuksia. Kolmiulotteisen veistoksen puuosat näkyvät tummina rakenteina teoksen palaessa. Siluettimainen teos on yksinkertainen toteuttaa ja näkyy palaessa piirrosmaisena. Tuliveistos voi olla myös toiminnallinen, jolloin palamisprosessi saa aikaan liikettä teoksen rakenteissa. Tällöin palamisen suunta on suunniteltava erityisen tarkoin etukäteen.
Kolmiulotteisen tuliveistoksen rakenne on perinteisesti puukehikko, joka täytetään palavalla materiaalilla, kuten heinällä tai oljella. Tavoitteena on, että koko veistos palaa pois, eikä teoksesta jää jäljelle kuin kiinnitykseen tarvittavia nauloja, rautalankaa tai ruuveja, jotka on helppo kerätä seuraavan päivänä pois magneetilla. Kolmiulotteisen tuliveistoksen rakentamiseen soveltuu hyvin esim. 2cmx4cm vahvuinen puurima. Paksumpaa puuta, kuten lautaa voi myös käyttää, se vain palaa kauemmin. Kehikon täytteeksi tarvitaan runsaasti heinää tai olkea. Olki pitää aina muistaa ensin irroittaa paaleista ja pöyhiä ilmavaksi, vaikka se tämän jälkeen työnnetäänkin tiiviisti ja tasaisesti teoksen sisälle.
Siluettimaisen veistoksen runko voidaan tehdä teräksestä tai puurimasta ja päällystää esim. vanhoilla puuvillakankailla kietomalla kangassuikaleita ilmavasti useita kerroksia päällekkäin. Ennen sytyttämistä kankaat sivellään tärpätin ja tervan sekoituksella tai sytytysnesteellä.Tuliveistoksen voi rakentaa lähes kokonaan käytöstä poistetuista kierrätysmateriaaleista.
Tuliveistoksen rakentamiseen tarvitaan tarpeeksi suuri työtila. Veistos voidaan suunnitella rakennettavaksi osina, jotka kiinnitetään lopullisesti yhteen vasta polttamispaikalla. Myös kuljetuksen kannalta on helpompaa, jos veistoksen muoto suunnitellaan toteutettavaksi irrallisina osina. Veistoksen rakenteen tulisi olla niin kestävä, että se pysyy koossa kuljetuksen ja palamisen ajan. Korkeat veistokset tarvitsevat erityisen tukevan rakenteen, jotta mahdollinen voimakas tuuli ei riko niitä sytytyspaikalla.
Pystyttämistä varten on hyvä varata rautakanki ja lapio.Tuliveistosten osat kannattaa kuljettaa tapahtumapaikalle vasta juuri ennen sytyttämistä, varsinkin jos ilma on sateinen etteivät teokset pääse kastumaan. Teosten suojaksi kannattaa varata esim. kevytpeitteitä tai pressuja. Jos veistos on rakennettu osina, tulee niiden kiinnittämiseen kuitenkin varata aikaa. Veistokset pystytetään mahdollisimman tasaiselle alustalle ja tuetaan tarvittaessa takaapäin kepeillä. Jos tukikeppien ei haluta näkyvän itse teoksessa, ne voi maalata mustaksi. Huomattavan korkeat veistokset voidaan tukea kaivamalla maahan kuoppa, jotta tuuli ei kaada teoksia.
Sytyttämisajankohta ja -järjestys suunnitellaan huolellisesti etukäteen. Tuliveistokset rakenne näkyy parhaiten iltahämärässä, pimeällä taas tuli muodostaa voimakkaan kontrastin taustaa vasten. Sytytyspaikalla työskentely hankaloituu pimeällä, joten kaiken tulee olla ennakkoon suunniteltua. Sytyttäminen on osa taideteosta ja soihtujen liike näkyy yleisölle yhtä selvästi kuin itse teos, joten sytyttäjien kannattaa huomioida osallistumisensa. Sytyttämiseen voi halutessa liittää performatiivisen elementin ja teoksen syttymisen jälkeen soihdun voi jättää palamaan teosta vasten.
Myös palamisaika on tärkeää ottaa huomioon: seuraava teos voi jo syttyä, kun edellinen on hiipumaisillaan. Sytyttämistä varten tarvitaan pitkävartisia soihtuja, jotka voi valmistaa rimasta ja kangassuikaleista. Teokset sytytetään yleensä tuulen yläpuolelta ja veistoksen alaosasta. Jokaisella taiteilijalla/-ryhmällä on oltava omat alkusammutusvälineet, sammutuspeitteitä sekä taskulamppuja työskentelyyn pimeässä tuliveistosten sammuttua.
Veistosten palamisen loppuvaiheessa jäljelle jääneet puuosat haravoidaan kasaksi ja poltetaan tuhkaksi. Tulitaiteilijoiden kannattaakin varata aikaa jäädä sytytyspaikalle myös itse tapahtuman jälkeen. Seuraavana päivänä tuhka ja jäljelle jääneet palamattomat materiaalit haravoidaan ja kuljetetaan pois. Hyvä keino naulojen ja ruuvien keräämiseen on haravoida aluetta rautaharavalla, johon on kiinnitetty voimakkaita magneetteja. Alue tulee olla täysin siisti tapahtuman jälkeen.
Lähteet: Jokivalkeat